Bullmastiffi | Koirarotu

Päivitetty viimeksi Toukokuu 29, 2024

Koko

Varies

Suosio

Yksi suosituimmista

Elinikä tyyppillisesti

Noin 7 vuotta

Liikunta

Bullmastiffi nauttii päivittäisistä rauhallisista kävelyistä ja säännöllisestä leikkimisestä.

Turkinhoito

Bullmastiffin turkki vaatii vähäistä hoitoa; viikoittainen harjaus riittää irtokarvojen poistamiseen. Lisäksi korvat ja kynnet on tarkistettava säännöllisesti.

Alkuperämaa

Iso-Britannia

Sopeutumiskyky

Bullmastiffi sopeutuu hyvin sekä kaupunki- että maaseutuympäristöihin, mutta tarvitsee riittävästi liikuntaa ja tilaa liikkua.

Karvanlähtö

Bullmastiffi karvanlähtö on kohtalaista ympäri vuoden, mutta lisääntyy hieman kausittain.

Energisyys

Bullmastiffi on yleensä rauhallinen ja matalaenerginen, mutta tarvitsee silti säännöllistä liikuntaa pysyäkseen terveenä.

Äänekkyys

Bullmastiffi on yleensä hiljainen koira, joka ei hauku usein. Se käyttää ääntään lähinnä varoittaakseen tunkeilijoista.

Koulutettavuus

Bullmastiffit ovat älykkäitä ja oppivat nopeasti, mutta voivat olla itsepäisiä, joten johdonmukainen ja positiivinen koulutus on tärkeää.

Ruokavalio

Bullmastiffi tarvitsee tasapainoista ruokavaliota, jossa on runsaasti proteiinia ja oikea määrä rasvaa tukemaan lihasmassaa ja yleistä terveyttä.

Paino

45-60 kg

Lapsiystävällisyys

Varies

Sosiaaliset tarpeet

Kenelle sopii?

Bullmastiffille sopiva koti on sellainen, jossa se saa sekä fyysistä että henkistä stimulaatiota sopivassa suhteessa. Koska bullmastiff on luonteeltaan rauhallinen mutta vaatii myös henkistä virikettä ja johdonmukaisuutta, sen ideaali koti olisi aktiivinen perhe, joka ymmärtää suurten koirarotujen tarpeet. Bullmastiffi nauttii olla osa perheen arkea ja sen tulisi päästä osallistumaan päivittäisiin toimiin, kuten rauhallisiin kävelyihin tai perheen yhteisiin hetkiin.

Tämän koiran koko ja voima huomioiden, bullmastiffille sopivin koti tarjoaisi tilaa liikkua, sekä turvallisen ympäristön, missä se voi vapaasti tutkia ympäristöään ilman, että tarvitsee jatkuvasti huolehtia sen aiheuttamista vahingoista. Esimerkiksi omakotitalo, jossa on aidattu piha, olisi ihanteellinen, jotta koira voi oleskella ulkona turvallisesti.

Vaikka bullmastiff ei vaadi valtavasti liikuntaa, sille tulisi tarjota säännölliset ja rauhalliset kävelyt, jotka auttavat sitä pysymään terveenä ja tasapainoisena. Bullmastiffin omistajan on hyvä olla henkilö, joka nauttii luonnosta ja ulkoilusta, mutta ei kaipaa rinnalleen hyperaktiivista koiraa.

Henkilökohtaisesti ajattelen, että bullmastiff sopii parhaiten perheeseen, jossa on kokemusta suurista koirista. Sen kouluttaminen vaatii johdonmukaisuutta ja jämäkkyyttä, joten ensikertalaiselle koiranomistajalle bullmastiff voi olla haastava. Lisäksi perheessä tulisi olla aikaa ja halua sitoutua koiran koulutukseen ja hyvinvointiin, sillä bullmastiff haluaa olla lähellä perhettään ja tuntea kuuluvansa joukkoon.

Kokonaisuudessaan bullmastiffille sopivin koti on lämmin, rakastava ja aktiivinen, jossa se saa olla arvostettu perheenjäsen.

Luonne

Uskollinen

Suojelullinen

Hellä

Luotettava

Bullmastiff on uljas ja uskollinen vahti, jonka rinta kohoaa ylpeydellä ja voimasta. Se on kuin kallio, joka seisoo lujana ja turvana perheelleen. Tämä rohkea rotu on yhdistelmä voimaa ja lempeyttä, joka näyttää kaapin paikan, jos tilanne niin vaatii, mutta osaa myös olla perheen keskellä kuin mikä tahansa hellyyttä kaipaava lemmikki.

Bullmastiffin rauhallisuus on sen valttikortti. Se ei hätkähdä pienistä ja on omistajalleen uskollinen ja luotettava kumppani. Sen tasainen luonne tekee siitä ihanteellisen seuralaisen, joka ei turhaan hauku tai hermostu. Bullmastiff on valpas, mutta ei hermostunut – se arvioi tilanteet ennen kuin toimii.

Vaikka bullmastiff vaikuttaa ulospäin ehkä jykevältä ja jopa pelottavalta, on sillä sydän täynnä kultaa. Se on lapsirakas ja suojeleva, minkä vuoksi se sopii hyvin perhekoiraksi. Perheen pienimpien kanssa se on hellä ja kärsivällinen, vaikka sen koon vuoksi lasten ja koiran yhteiseloa onkin syytä valvoa.

Tämä koirarotu on älykäs ja oppimishaluinen, mutta sen kouluttamiseen tarvitaan jämäkkä ja johdonmukainen käsi. Bullmastiff haluaa miellyttää omistajaansa, mutta sen itsenäinen luonne vaatii kunnioitusta ja ymmärrystä. Se arvostaa johtajaa, joka on reilu ja oikeudenmukainen, mutta samalla päättäväinen.

Bullmastiff ei kaipaa runsasta liikuntaa, mutta säännölliset, rauhalliset kävelylenkit ovat sen mieleen. Se nauttii rapsutuksista ja läheisyydestä, ja vaikka se on itsenäinen, se haluaa olla siellä missä perhekin. Kotona se on usein tyytyväinen vain olemaan omistajansa lähellä, tarkkaillen rauhassa ympäristöään.

Bullmastiff on siis perheen kivijalka – vahva, suojeleva ja rakastava, joka tuo turvallisuuden tunteen kotiin. Se on lojaali ystävä, joka seisoo vierelläsi niin hyvinä kuin huonoina aikoina, tarjoten tukeaan ja suojelustaan ilman ehtoja. Jokaisen bullmastiffin omistajan voi olla varma, että hänen rinnallaan on enemmän kuin vain koira – on ystävä, joka on valmis antamaan kaikkensa perheensä puolesta.

Historia

Bullmastiffin historia alkaa 1800-luvun Englannista, jolloin maanomistajat ja metsänvartijat tarvitsivat vahvan ja pelottoman koiran suojellakseen maa-alueitaan salametsästäjiltä. Heidän tarpeisiinsa vastattiin yhdistämällä kaksi eri koirarotua: englantilainen mastiffi, joka toi mukanaan massiivisen kokonsa ja voimansa, sekä vanhaenglantilainen bulldoggi, joka tunnettiin rohkeudestaan ja sitkeydestään. Tämä risteytys tuotti koiran, joka oli riittävän vahva taistellakseen salametsästäjiä vastaan, mutta samalla tarpeeksi nopea ajamaan heidät kiinni.

Bullmastiffin suunniteltiin toimivan niin sanottuna "pehtoorin yökoirana", jonka tehtävänä oli pysäyttää tunkeilijat ja pitää heidät paikallaan, kunnes apu ehti paikalle. Niiden käyttäytyminen oli oltava hallittua, sillä niiden ei tarkoitus vahingoittaa salametsästäjiä, vaan ainoastaan estää heidän pakenemisensa. Tämä tehtävä vaati rohkeutta, fyysistä voimaa sekä älykkyyttä ja nämä ominaisuudet ovat edelleen tyypillisiä bullmastiffeille.

Toisen maailmansodan aikana bullmastiffit ansaitsivat mainetta sotakoirina, joiden tehtävänä oli muun muassa vartioida varuskuntia ja suojella sotilaita. Sotien jälkeen rotu alkoi saavuttaa suosiota myös perhekoirana, ja se tunnetaan nykyään lempeästä ja rauhallisesta luonteestaan, mikä tekee siitä erinomaisen lemmikin ja seuralaisen.

Bullmastiff on osoittanut kykynsä monenlaisissa rooleissa aina henkivartijasta pelastuskoiraan. Sen luja luonne ja kyky toimia paineen alla ovat tehneet siitä arvostetun kumppanin niin viranomaisille kuin tavallisille perheillekin. Vaikka bullmastiffin alkuperäinen käyttötarkoitus on muuttunut vuosien saatossa, se on säilyttänyt alkuperäiset vahtikoiran vaistonsa ja on edelleen valpas ja luotettava suojelija.

Bullmastiffin historia on sekoitus voimaa, rohkeutta ja älykkyyttä, ja se on aina ollut arvostettu sen kyvystä suojella ja palvella ihmisiään. Vaikka nykypäivän bullmastiffit saattavat nauttia enemmän perheen silityksistä kuin yöllisistä vahtivuoroista, ne edustavat edelleen sitä vankkumatonta ystävyyttä ja suojelunhalua, joka oli niiden luomisen perustana.