Leonberginkoira | Koirarotu
Päivitetty viimeksi Tammikuu 01, 2026
- Koko 41-75 kg
- Suosio Yksi suosituimmista
- Elinikä tyyppillisesti Noin 8 vuotta
- Liikunta Leonberginkoira nauttii päivittäisistä pitkistä lenkeistä ja säännöllisestä leikkimisestä.
- Turkinhoito Leonberginkoiran turkki vaatii säännöllistä harjausta, vähintään kerran viikossa, jotta vältetään takkuuntuminen ja irtokarvojen kertyminen. Lisäksi korvat ja kynnet on tarkistettava ja hoidettava säännöllisesti.
- Alkuperämaa Saksa
- Sopeutumiskyky Leonberginkoira sopeutuu hyvin erilaisiin elinympäristöihin, mutta tarvitsee tilaa ja liikuntaa pysyäkseen terveenä ja onnellisena.
- Karvanlähtö Leonberginkoira karvanlähtö on runsasta ympäri vuoden, mutta erityisesti keväisin ja syksyisin.
- Energisyys Leonberginkoira on keskivertoenerginen ja tarvitsee säännöllistä liikuntaa pysyäkseen tyytyväisenä.
- Äänekkyys Leonberginkoira ei ole erityisen haukkuherkkä, mutta se voi ilmaista itseään tarpeen mukaan.
- Koulutettavuus Leonberginkoira on kohtalaisen helposti koulutettava ja reagoi hyvin positiiviseen vahvistamiseen.
- Ruokavalio Leonberginkoira tarvitsee tasapainoisen ruokavalion, jossa on riittävästi proteiinia ja rasvaa tukemaan sen suurta kokoa ja aktiivisuustasoa.
- Paino 41-75 kg
- Lapsiystävällisyys Varies
- Sosiaaliset tarpeet Leonberginkoira nauttii suuresti ihmisten seurasta ja on erityisen kiintynyt perheeseensä. Se tulee hyvin toimeen muiden eläinten kanssa ja on luonteeltaan ystävällinen ja sosiaalinen.
Leonberginkoira sopii parhaiten kotiin, jossa on tilaa ja mahdollisuus aktiiviseen elämään. Tämä suurikokoinen rotu tarvitsee runsaasti liikuntaa ja nauttii ulkoilusta, joten koti maaseudulla tai isolla pihalla on ihanteellinen. Leonberginkoirat ovat lempeitä ja ystävällisiä perhekoiria, jotka tulevat hyvin toimeen lasten kanssa, mutta niiden suuren koon vuoksi pienimpien lasten kanssa tarvitaan valvontaa.
Tämä rotu rakastaa olla osana perhettä ja kaipaa ihmisten seuraa, joten se ei sovellu koteihin, joissa ollaan pitkiä aikoja poissa. Leonberginkoira arvostaa säännöllistä yhdessäoloa ja osallistuu mielellään perheen yhteisiin aktiviteetteihin. Se on älykäs ja halukas oppimaan, joten koulutukseen kannattaa panostaa aikaa ja kärsivällisyyttä.
Leonberginkoirat eivät yleensä pidä yksin olemisesta pitkiä aikoja, joten ihanteellinen koti olisi sellainen, jossa joku on usein kotona tai jossa on muita lemmikkejä seurana. Niiden turkki vaatii säännöllistä harjausta varsinkin karvanlähtöaikoina, joten omistajalta edellytetään myös sitoutumista turkinhoitoon.
Kokonaisuutena leonberginkoira tuo iloa ja rakkautta kotiin, joka pystyy tarjoamaan sille välittävää huolenpitoa sekä riittävästi tilaa ja aikaa aktiiviseen elämään.
Luonne
Leonberginkoira on tunnettu lempeästä ja rauhallisesta luonteestaan, mikä tekee siitä erinomaisen perhekoiran. Tämä suurikokoinen, mutta ystävällinen rotu on erityisen kiintynyt perheeseensä ja viihtyy hyvin lasten ja muiden lemmikkien seurassa. Leonberginkoirat ovat sosiaalisia luonteeltaan ja kaipaavat ihmiskontaktia, joten ne eivät sovellu viettämään pitkiä aikoja yksin.
Koulutettavuudeltaan leonberginkoira on älykäs ja halukas oppimaan, mutta sen lempeä luonne tarkoittaa, että koulutuksessa kannattaa käyttää positiivista vahvistamista ja kärsivällisyyttä. Tämä rotu ei toimi hyvin kovakätisten tai ankarien koulutusmetodien kanssa, vaan se tarvitsee johdonmukaista mutta lempeää ohjausta.
Vaikka leonberginkoira on yleensä rauhallinen sisätiloissa, se vaatii säännöllistä liikuntaa pysyäkseen terveenä ja tyytyväisenä. Pitkät kävelylenkit tai leikkituokiot puistossa ovat tärkeitä tämän rodun hyvinvoinnille. Leonberginkoira nauttii myös vedestä ja ui mielellään, joten vesileikit voivat olla loistava tapa purkaa energiaa.
Tämä rotu on myös tunnettu vahvasta suojeluvaistostaan. Vaikka leonberginkoira ei ole aggressiivinen, se on valpas ja suojelee perhettään tarvittaessa. Vieraita kohtaan leonberginkoira on yleensä ystävällinen, kunhan se on asianmukaisesti sosiaalistettu nuoresta iästä lähtien.
Kaiken kaikkiaan leonberginkoiran tasapainoinen ja miellyttävä luonne tekee siitä ihanteellisen kumppanin niille, jotka arvostavat suurikokoista mutta hellää koiraa, joka sulautuu saumattomasti osaksi perhe-elämää.
Historia
Leonberginkoira, tunnettu myös leikkisästi "leijonakoirana", juontaa juurensa 1800-luvun puolivälin Saksaan. Tämän vaikuttavan rodun alkuperä on tiiviisti sidoksissa Leonbergin kaupunkiin, jossa kunnallispoliitikko Heinrich Essig halusi kehittää koiran, joka muistuttaisi kaupungin vaakunan leijonaa ja edustaisi samalla majesteettisuutta ja voimaa.
Essigin tavoite oli luoda rotu, joka yhdistäisi useiden koirarotujen parhaat ominaisuudet. Hän aloitti projektinsa risteyttämällä pyreneittenkoiria, newfoundlandinkoiria ja bernhardinkoiria. Näiden rotujen valinta ei ollut sattumaa; ne olivat tunnettuja vaikuttavasta ulkonäöstään, uskollisuudestaan ja työkyvystään. Tulos oli suuri, ystävällinen ja älykäs koira, joka valloitti nopeasti sekä aatelisten että tavallisten kansalaisten sydämet.
Leonberginkoira saavutti nopeasti suosiota Euroopan hovien keskuudessa 1800-luvun lopulla. Seuraavina vuosikymmeninä rodusta tuli suosittu myös työkoirana, erityisesti vedessä pelastustehtävissä sen voimakkuuden ja uimataidon ansiosta. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana rodun olemassaolo kuitenkin vaarantui, kuten monien muidenkin eurooppalaisten rotujen.
Sodan jälkeen pieni mutta omistautunut ryhmä kasvattajia teki hartiavoimin töitä pelastaakseen Leonberginkoiran sukupuutolta. Heidän ponnistelunsa palkittiin, kun rotu alkoi jälleen kasvaa suosiossa 1900-luvun puolivälissä. Nykyään Leonberginkoira on arvostettu perhekoira ympäri maailmaa, tunnettu lempeästä luonteestaan ja erinomaisista sosiaalisista taidoistaan.
Leonberginkoiran historia on erinomainen esimerkki ihmisen kyvystä yhdistää intohimoa, omistautumista ja visionäärisyyttä uuden rodun luomiseksi. Tämä koira ei ole ainoastaan fyysisesti vaikuttava vaan myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä osa koiramaailmaa.
